Dhukkuba Alzaayimariitiif qorichi hin jiru, garuu saayintistoonni mallattoolee dhukkuba kanaa yaaluuf malawwan yeroo hunda qorachaa jiru.
Qorattoonni dhibee yaada namaa hadoochu dhukkuba Alzaayimarii waliin walqabatee jiru dafanii adda baasuu irrattis hojjechaa jiru, sababiin isaas dafanii adda baasuun wal'aansa irratti gargaaruu danda'a.
Asiidiin foormiik fincaan keessa jiru dhukkuba Alzaayimarii dafanii adda baasuuf baayoomarkara ta'uu akka danda'u qorannoon haaraan Frontiers in Aging Neuroscience irratti maxxanfame ni mul'isa.
Giddu-galli To’annoo fi Ittisa Dhukkuboota Yunaayitid Isteetis (CDC) dhibee yaada namaa hadoochu “yaadannoo, yaaduu ykn murtoo gochuu dadhabuu sochii guyyaa guyyaa gufachiisu” jechuun ibsa.
Dhukkuba Alzaayimarii malees gosootni dhibee yaada namaa hadoochu kanneen akka dhibee yaada namaa hadoochu qaama Lewy qabuu fi dhibee yaada namaa hadoochu ujummoolee dhiigaa ni jiru. Garuu dhukkubni Alzheimer's gosa dhibee yaada namaa hadoochu baay'inaan mul'atudha.
Akka gabaasa Waldaa Dhukkuba Alzaayimarii bara 2022 baaseetti, Ameerikaatti namoonni gara miliyoona 6.5 ta’an dhibee kanaan jiraachaa jiru. Kana malees, qorattoonni lakkoofsi kun bara 2050tti dachaa lama akka dabalu eegu.
Kana malees, namoonni dhukkuba Alzaayimarii sadarkaa olaanaa irra gahe qaban liqimsuu, dubbachuu fi deemuun rakkachuu dandaʼu.
Hanga jalqaba bara 2000mootaatti namni tokko dhukkuba Alzaayimarii ykn dhibee yaada namaa hadoochu gosa biraa qabaachuu isaa mirkaneessuuf qorannoon reeffii qofa ture.
Akka Dhaabbanni Biyyoolessaa Dulloomuu jedhutti, amma hakiimonni, baayoomarkaroota dhukkuba Alzaayimarii wajjin walqabatan ilaaluuf, boca lafee dugdaa jedhamuunis beekamu raawwachuu danda'u.
Doktooronni baayoomarkaroota kan akka beetaa-amilooyid 42, qaama ijoo pilaakii amiilooyidii sammuu keessatti argamu barbaadu, akkasumas PET scan irratti wantoota hin baramne barbaaduu danda'u.
“Tooftaaleen suuraa haaraan, addatti suuraa amiilooyidii, suuraa amiilooyidii PET fi suuraa tau PET, yeroo namni tokko lubbuun jiruu sammuu keessatti wantoota hin baramne arguuf nu dandeessisu,” jedhan piroofeesarri fayyaa fi hakiimni Yunivarsiitii Michigaan Keeneet M. Dr. Laanga. in Ann Arbor, kan qorannoo kana keessatti hin hirmaanne, podcast dhiheenya kana Michigan Medicine irratti yaada kennaniiru.
Filannoon wal’aansaa tokko tokko dhukkuba kana fayyisuu kan hin dandeenye ta’us, hamma mallattoolee asmii hir’isuu fi guddina dhukkubichaa suuta jechuuf gargaaruu danda’a.
Fakkeenyaaf, hakiimni tokko mallattoolee dhukkuba asmii hir’isuuf qoricha akka donepezil ykn galantamine ajajuu danda’a. Qorichi qorannoo lecanemab jedhamus guddina dhukkuba Alzaayimarii suuta jechuu danda'a.
Qorannoon dhukkuba Alzaayimarii qaala'aa waan ta'eef, nama hundaaf argamuu dhiisuu waan danda'uuf, qorattoonni tokko tokko qorannoo dafanii gochuuf dursa kennaa jiru.
Qorattoonni Yunivarsiitii Shaangaayi Jiaotong fi Inistiitiyuutii Kalaqa Qorannoo WuXi Chaayinaa waliin ta'uun gahee asiidiin foormiik akka baayoomarkara dhukkuba Alzaayimarii fincaan keessatti qabu xiinxalaniiru.
Saayintistoonni kompaawundii addaa kana kan filataniif qorannoo baayoomarkara dhukkuba Alzaayimarii kanaan duraa irratti hundaa'uun ture. Meetaabolizimiin foormaaldehaydii hin baramne amala ijoo hanqina hubannoo umurii wajjin walqabatee dhufu ta’uu hubatu.
Qorannoo kanaaf barreessitoonni kun hirmaattoota 574 Kilinika Yaadannoo Hospitaala Uummata Jahaffaa Shaangaayii Chaayinaa irraa qacaraniiru.
Hirmaattota qormaata dalagaa hubannoo irratti akkaataa raawwii isaanii irratti hundaa’uun garee shanitti qoodaniiru; gareewwan kunniin hubannoo fayyaa irraa kaasee hanga dhukkuba Alzaayimarii kan turan:
Qorattoonni kunneen saamuda fincaanii hirmaattota irraa sadarkaa asiidii foormiik, saamuda dhiigaa xiinxala DNAf walitti qabuun isaanii ni yaadatama.
Qorattoonni kun garee tokkoon tokkoon isaanii keessatti sadarkaa asiidii foormiik walbira qabuun hirmaattoota hubannoo fayyaa qabaniifi yoo xiqqaate sadarkaa tokko tokko hubannoo irratti hanqina qaban gidduutti garaagarummaa argataniiru.
Gareewwan hubannoon sadarkaa tokko tokko gadi bu’e keessatti sadarkaan asiidii foormiik fincaan keessatti argamu gareewwan dalagaa hubannoo fayyaa qaban caalaa ol’aanaa ture.
Kana malees, hirmaattonni dhukkuba Alzaayimarii qaban hirmaattoota hubannoo fayyaa qaban caalaa fincaan isaanii keessatti asiidii foormiik baay’ee ol’aanaa ture.
Saayintistoonni kunneenis sadarkaa asiidii foormiik fincaan keessatti argamu fi qorannoo hubannoo naannoo yaadachuu fi xiyyeeffannoo gidduutti walitti dhufeenyi hamaan akka jiru argataniiru.
“UA garee adda baasuu [subjective cognitive decline] keessatti haalaan olka’eera, kana jechuun UA [dhukkuba Alzheimer’s] dafanii adda baasuuf itti fayyadamuu ni danda’ama jechuudha,” jechuun barreessitoonni barreessaniiru.
Bu'aan qorannoo kanaa sababoota hedduudhaaf barbaachisaa dha, baasii guddaa dhukkuba Alzaayimarii adda baasuuf bahu xiqqaa miti.
Qorannoon dabalataa foormeetii fincaanii hir'ina hubannoo adda baasuu akka danda'u yoo agarsiise, kun qorannoo itti fayyadamuuf salphaa fi gatii madaalawaa ta'uu danda'a.
Kana malees, qorannoon akkasii gadi bu’iinsa hubannoo dhukkuba Alzaayimarii wajjin walqabatee jiru adda baasuu yoo danda’e, ogeeyyiin eegumsa fayyaa dafanii gidduu seenuu danda’u.
Dr. Saandraa Piitarsan, DNP, itti aanaa pirezidaantii olaanaa fayyaa fi fayyaa gaarii Pegasus Senior Living, waa’ee qorannoo kanaa Medical News Today’tti himaniiru:
"Jijjiiramni dhukkuba Alzaayimarii adda baafamuu isaa gara waggaa 20 hanga 30 dura kan jalqabu yoo ta'u, yeroo baay'ee hanga miidhaa guddaan uumamutti osoo hin hubatamiin hafa. Dafanii adda baasuun dhukkubsattootaaf filannoowwan yaalaa dabalataa fi dandeettii kunuunsa gara fuulduraatti karoorfachuu akka danda'an ni beekna."
”Qorannoo akkasii (kan weerara hin qabnee fi gatii xiqqaa) ummata bal’aaf dhiyaatu keessatti boqonnaan argame qabsoo dhukkuba Alzaayimarii keessatti tapha jijjiiru ta’a,” jedhan Dr. Piitarsan.
Saayintistoonni dhiheenya kana baayoomarkara hakiimonni dhukkuba Alzaayimarii dafanii adda baasuuf gargaaruu danda'u argataniiru. Kunis hakiimonni...
Argannoon haaraan hantuuta irratti argame gaaf tokko qorannoo dhiigaa qaama qorannoo idilee dhukkuba Alzaayimarii fi gosoota biroo ta'u uumuuf gargaaruu danda'a.
Qorannoon haaraan tokko PET brain scans fayyadamuun pirootiiniin amyloid fi tau sammuu keessatti argamu irratti hundaa'uun gadi bu'iinsa hubannoo tilmaamuuf, kanneen biroo keessaa...
Yeroo ammaa kana hakiimonni dhukkuba Alzaayimarii adda baasuuf qorannoo hubannoo fi iskaanii adda addaa fayyadamu. Qorattoonni algorithm tokko irratti fayyadamuu danda'u hojjetaniiru...
Qorannoon ijaa saffisaan gaaf tokko waa’ee fayyaa sammuu odeeffannoo barbaachisaa ta’e kennuu danda’a. Keessattuu mallattoolee dhibee yaada namaa hadoochu adda baasuu danda'a.