Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa Ameerikaa ammas balaa hamaa oomisha bilicheesii akka waan ijootti fayyadamu garuu akka “qoricha hundaatti” gabaaf dhiyaatu irra deebi’ee fayyadamtoota akeekkachiisaa jira.
Ibsi gaazexeessummaa Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa Ameerikaa (FDA) oomisha Miracle Mineral Solution (MMS) jedhamu kan interneetii irratti bal’inaan gurguramu ilaallata.
Omishni kun Master Mineral Solution, Miracle Mineral Supplement, Chlorine Dioxide Protocol, fi Water Purification Solution dabalatee maqaa hedduu qaba.
FDAn oomisha kana hayyamuu baatus, gurgurtoonni farra baakteeriyaa, farra vaayirasii fi farra maaykiroobiyaanii jechuun beeksisu.
Ragaan qorannoo yaalaa hanqinni jiraatus, leelliftoonni MMS dhukkuboota adda addaa, kanneen akka kaansarii, HIV, otizimii, fincaan, busaa, infuleenzaa, dhukkuba Laayimii fi dhukkuba tiruu dabalatee bu’a qabeessa ta’een yaalu danda’a jedhu.
Omishni kun dhangala’aa soodiyeem kilooraayitii %28 of keessaa qabu yoo ta’u, oomishtoonni bishaan albuudaatiin kan diilalla’an ta’uu ibsameera. Fayyadamtoonni furmaata kana asiidii sitraakii kan akka loomii ykn dhangala’aa liim keessatti argamu waliin walitti makuu qabu.
Walnyaatinsi kun asiidii sitriik waliin makamee gara kilooriinii daayi’oksaayidiitti jijjiira. FDAn “bilichii cimaa” jechuun ibsa. Dhugaa dubbachuuf, warshaaleen waraqaa yeroo baayʼee waraqaa bilcheessuuf kilooriinii daayi’oksaayidii kan fayyadaman siʼa taʼu, dhaabbileen bishaanii bishaan dhugaatii qulqulleessuufis keemikaala kana fayyadamu.
Ejensiin Eegumsa Naannoo Ameerikaa (EPA) sadarkaa ol’aanaa liitira tokkotti miligiraama 0.8 (mg) kaa’a, garuu MMS cophni tokko qofti 3–8 mg of keessaa qaba.
Oomishaalee kana fayyadamuun bilichii fayyadamuu wajjin walqixa. Fayyadamtoonni oomishaalee kanneen fayyadamuu akka hin qabnee fi warri haala kamiinuu ijoollee isaaniif kennuu hin qaban.
Namoonni MMS fudhatan gabaasa FDAtti galfatan. Gabaasni kun tarree dheeraa miidhaawwan cinaa fiduu danda’an kanneen akka garaa kaasaa fi garaachaa cimaa, dhiibbaa dhiigaa gadi bu’uu lubbuu namaa balaa irra buusu fi kaleen dadhabuu dabalatee tarreessa.
Oomishtoonni MMS tokko tokko garaa kaasaa fi garaa kaasaan mallattoo gaarii makaan kun namoota dhukkuba isaanii irraa fayyisuu danda'u ta'uu isaanii dubbachuun isaanii nama dhiba.
Dr. Sharpless itti fufuun, “FDAn namoota oomisha balaafamaa kana gabaaf dhiyeessan hordofuu itti fufa, namoota dambii FDA bira darbuu fi oomishaalee hin mirkanoofnee fi balaa geessisuu danda’an ummata Ameerikaatti gabaa baasuuf yaalan irratti tarkaanfii raawwachiisummaa barbaachisaa ta’e ni fudhata.”
”Aantummaan keenya oomishaalee fayyaa isaaf balaa geessisan irraa ummata eeguu waan ta’eef, oomishaaleen kunneen miidhaa guddaa geessisuu akka danda’an ergaa cimaa fi ifa ta’e ni dabarsina.”
MMS oomisha haaraa osoo hin taane, waggoota kurnan oliif gabaa irra ture. Ogeessi saayintooloojis Jiim Haambil wanta kana “argee” akka qoricha otizimii fi dhibeewwan birootti beeksiseera.
Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa Ameerikaa (FDA) kanaan dura keemikaala kana ilaalchisee ibsa gaazexeessitootaaf kenneera. Ibsi gaazexeessummaa bara 2010 ba’e, “Maamiloonni MMS fudhatan hatattamaan itti fayyadamuu dhiisanii gatuu qabu” jechuun akeekkachiiseera.
Xiqqoo deemuun, ibsi gaazexeessummaa bara 2015 Ejensii Istaandardii Nyaataa UK (FSA) irraa ba’e akkas jechuun akeekkachiiseera: “Furmaanni kun kan ibsame caalaa yoo diilalla’e, garaachaa fi seelii dhiiga diimaa irratti miidhaa geessisuu fi sirna hargansuu illee dadhabuu danda’a.” FSAn namoonni oomisha kana qabanis “akka darbatan” gorseera.
Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa Ameerikaa (FDA) ibsa gaazexeessummaa yeroo dhiyoo baaseen, namni kamiyyuu “oomisha kana erga nyaatee booda miidhaa fayyaa hamaa isa mudate hatattamaan yaala fayyaa argachuu qaba” jedheera. Ejensichi namoonni taateewwan gadhee karaa sagantaa odeeffannoo nageenyaa MedWatch FDA'n akka gabaasan gaafatee jira.
Dhiqannaa bilichiitiin namoota ekziimaa qaban irratti carraa infekshinii fi inflammation hir'isuu danda'a, garuu ogeeyyiin dhimma kana irratti wal qoodu. Mee qorannoo fi akkaataa...
Dhukkubni Laayimii dhukkuba qamalee miila gurraacha dhukkuba kanaan qabamaniin namatti daddarbudha. Waa’ee mallattoolee, yaala, fi akkaataa balaa kee hir’isuu dandeessu baradhu.
Namoota fiitness jaallatan biratti dhiqannaa ice bath baay'ee jaallatamaa dhufeera, garuu dhuguma nageenya qabaa? Faayidaa qabaa? Faayidaa isaa ilaalchisee qorannoon maal akka jedhu barbaadi.