Warshaaleen simintoo akka isa asitti mul’atu madda guddaa kaarboon daayi’oksaayidii haala qilleensaa ho’isuudha. Garuu faalama kana keessaa tokko tokko gara gosa boba’aa haaraatti jijjiiramuu danda’a. Soogiddi kun waggoota kurnaniif ykn isaa ol nagaan kuufamuu danda’a.
Kun seenaa biraa walduraa duubaan teeknooloojiiwwanii fi gochoota haaraa jijjiirama qilleensaa suuta jechuu danda’an, dhiibbaa isaa hir’isuu danda’an, ykn hawaasni addunyaa saffisaan jijjiiramaa jiru akka dandamatan gargaaruu danda’an ilaaluudha.
Sochiiwwan kaarboon daayi’oksaayidii (CO2) kan gaasii giriin haawusii beekamaa ta’e gadhiisan, qilleensa lafaa ho’isuuf gumaacha. Yaadni CO2 qilleensa keessaa baasuun kuusuu haaraa miti. Garuu gochuun rakkisaadha, keessumaa yeroo namoonni qarshii danda’an. Sirni haaraan rakkoo faalama CO2 haala xiqqoo adda ta’een furmaata kenna. Gaasii haala qilleensaa ho’isu kana keemikaalaan gara boba’aatti jijjiira.
Adoolessa 15 qorattoonni Inistiitiyuutii Teeknooloojii Masaachusets (MIT) Kaambiriijitti argamu bu'aa isaanii isa bu'uuraa barruu Cell Reports Physical Science jedhamu irratti maxxansaniiru.
Sirni isaanii haaraan kun bakka lamatti qoodama. Kutaan jalqabaa kaarboon daayi’oksaayidii qilleensa keessaa gara molakiyuulii foormeetii jedhamutti jijjiiruun boba’aa uumuu kan dabalatudha. Akkuma kaarboon daayi’oksaayidii, foormetiin atoomii kaarboonii tokkoo fi atoomota oksijiinii lama, akkasumas atoomii haayidiroojiinii tokko of keessaa qaba. Foormaatiin elementoota biroo hedduus of keessaa qaba. Qorannoon haaraan kun soogidda foormeetii kan soodiyemii ykn pootaasiyeemii irraa argamu fayyadameera.
Seelonni boba’aa harki caalaan isaanii haayidiroojiinii, gaazii abidda qabsiisu kan geejjibuuf sarara ujummoo fi taankii dhiibbaa qabu barbaadu irratti hojjetu. Haa ta’u malee, seelonni boba’aa foormeetii irrattis hojjechuu danda’u. Foormeetii qabiyyee anniisaa haayidiroojiinii wajjin wal madaalu qaba jedha saayintistiin meeshaalee misooma sirna haaraa kanaa hoogganan Li Ju. Foormeetii haayidiroojiinii caalaa faayidaa tokko tokko qaba jechuun Li Ju hubachiiseera. Nageenya kan qabuu fi dhiibbaa olaanaadhaan kuufamuu kan hin barbaannedha.
Qorattoonni MIT boba'aa seelii uumuun foormeetii kan isaan kaarboon daayi'oksaayidii irraa oomishani qoratan. Jalqaba soogidda sana bishaan waliin makan. Sana booda makaan sun gara boba’aa seelii keessatti nyaatame. Seelii boba’aa keessaa foormeetii walnyaatinsa keemikaalaa keessatti elektiroonota gadhiise. Elektiroononni kun elektiroodii negaatiivii seelii boba’aa irraa gara elektiroodii pozaatiiviitti yaa’uun sarkiyuutii elektirikii xumuran. Elektiroononni yaaʼan kun, jechuunis kaarentii elektirikii—yeroo yaalii sanatti saʼaatii 200f turan.
Saayintistiin meeshaalee Li waliin MIT keessatti hojjetu Zhen Zhang gareen isaa waggoota kurnan keessatti teeknooloojii haaraa kana guddisuu akka danda'u abdii guddaa qaba.
Gareen qorannoo MIT mala keemikaalaa fayyadamuun kaarboon daayi'oksaayidii gara wanta ijoo oomisha boba'aa ta'etti jijjiire. Jalqaba, furmaata alkaalaayinii baay’ee ta’eef saaxilan. Isaanis soodiyeem haayidirooksaayidii (NaOH) kan yeroo baay’ee laayii jedhamuun beekamu filataniiru. Kunis walnyaatinsa keemikaalaa soodiyeem baay’ikaarbooneetii (NaHCO3) kan soodaa daabboo jedhamuun caalaatti beekamu uumu kakaasa.
Sana booda humna ibsan. Kaarentiin elektirikii kun walnyaatinsa keemikaalaa haaraa kan atoomii oksijiinii molakiyuulii soodaa keessa jiru hunda addaan qooduun soodiyeem foormeetii (NaCHO2) dhiise. Sirni isaanii kaarboonii CO2 keessa jiru hunda jechuun ni danda’ama — dhibbeentaa 96 ol — gara soogidda kanaatti jijjiire.
Anniisaa oksijiinii balleessuuf barbaachisu hidhoo keemikaalaa foormeetii keessatti kuufama. Piroofeesar Liin anniisaa kana osoo hin dhabin waggoota kurnaniif anniisaa kana kuusuu akka danda’u ibsaniiru. Sana booda yeroo boba’aa keessa darbu humna ibsaa maddisiisa. Humna ibsaa foormeetii oomishuuf oolu humna aduu, qilleensaa ykn humna elektirikii bishaanii irraa kan dhufe yoo ta’e, humni ibsaa seelii boba’aatiin maddisiisu madda anniisaa qulqulluu ta’a.
Teeknooloojii haaraa kana guddisuuf, Liin, “qabeenya ji’ooloojii badhaadhaa laayii argachuu qabna” jedhan. Gosa dhagaa alkali basalt (AL-kuh-lye buh-SALT) jedhamu qorate. Dhagoonni kun bishaan waliin yeroo makaman gara laayitti jijjiiramu.
Farzan Kazemifar Yunivarsiitii Saan Hoosee Steet Kaalifoorniyaatti injinariiti. Qorannoon isaas kaarboon daayi'oksaayidii uumamuu soogidda lafa jalaa keessatti kuusuu irratti xiyyeeffata. Kaarboon daayi'oksaayidii qilleensa keessaa baasuun yeroo hunda rakkisaa waan tureef qaala'aa ture jedha. Kanaafuu CO2 gara oomisha fayyadamuu danda'u kan akka formate jijjiiruun bu'aa qaba. Baasii oomishaa baasii oomishaa ofirraa ittisuu danda’a.
Kaarboon daayi'oksaayidii qilleensa keessaa qabachuu irratti qorannoon hedduun gaggeeffameera. Fakkeenyaaf, gareen saayintistoota Yunivarsiitii Lehaayitti argaman tokko dhiheenya kana mala kaarboon daayi’oksaayidii qilleensa keessaa calalanii gara soodaatti jijjiiruuf gargaaran kan biraa ibsaniiru. Gareen qorannoo biroo CO2 dhagaa addaa keessatti kuusuudhaan gara kaarboonii jabaatti jijjiiruun gara etaanoolii, boba'aa alkooliitti jijjiiramuu danda'a. Pirojektoonni kunneen harki caalaan isaanii xixiqqaa yoo ta’an, hanga ammaatti kaarboon daayi’oksaayidii qilleensa keessa jiru hir’isuu irratti dhiibbaa guddaa hin geessisne.
Suuraan kun mana kaarboon daayi'oksaayidiin hojjetu agarsiisa. Meeshaan asitti agarsiifame kaarboon daayi’oksaayidii (molakiyuulota bubbee diimaa fi adii keessa jiran) gara soogidda foormeetii (bubbee halluu diimaa, diimaa, adii fi gurraacha) jedhamutti jijjiira. Sana booda soogiddi kun boba’aa seelii keessatti fayyadamuun humna ibsaa maddisiisuu ni danda’ama.
Kazemifar filannoo keenya inni gaariin “dursa gaasiiwwan manaa gadi lakkifaman hir’isuu” jedhan. Karaan kana itti godhan tokko boba’aa fosiilii madda anniisaa haaromfamuu danda’u kan akka qilleensaa ykn aduutiin bakka buusudha. Kun qaama ce’umsa saayintistoonni “decarbonization” jedhanii waamu ti. Garuu jijjiirama qilleensaa dhaabuuf mala roga hedduu qabu akka barbaachisu itti dabalaniiru. Teeknooloojiin haaraan kun naannoo kaarboonii balleessuun rakkisaa ta’etti kaarboonii qabachuuf barbaachisaadha jedhan. Warshaalee sibiilaa fi warshaalee simintoo fudhadhaa, fakkeenya lama kaasuun ni danda’ama.
Gareen MIT teeknooloojii haaraa isaanii humna aduu fi qilleensaa waliin walitti makuun faayidaa akka qabus ni arga. Baatiriiwwan aadaa yeroo tokkotti torban hedduudhaaf anniisaa akka kuufataniif kan qophaa’anidha. Ifni aduu gannaa gara qorraatti ykn isaa ol kuusuun mala adda ta’e barbaada. “Boba’aa foormeetii wajjin,” jedhe Liin, kana booda kuusaa waqtii illee qofa irratti hin daangeffamne. “Dhaloota ta’uu danda’a.”
Akka warqeetti ibsuu dhiisuu danda’a, garuu “Ilmaan koo fi ijoollee durbaa kootiif toonii 200... foormeetii dhiisuu nan danda’a,” jedhe Liin, “akka dhaalaatti.”
Alkaalaayinii: Maqaa wanta keemikaalaa furmaata keessatti ayoonota haayidirooksaayidii (OH-) uumu ibsu. Furmaatni kun alkaalaayinii (faallaa asiidii) kan jedhaman yoo ta’u, pH 7 ol qabu.
Aquifer: Uumama dhagaa kuufama bishaanii lafa jalaa qabachuu danda’u. Jechi kun bishaan lafa jalaa irrattis ni hojjeta.
Basalt: Dhagaa volkaanoo gurraacha yeroo baay’ee baay’ee dhangala’aa ta’e (yoo dhohinsi volkaanoo kiisha gaazii gurguddaa of keessaa dhiise malee).
hidhoo: (keemistirii keessatti) walitti dhufeenya walakkaa dhaabbataa atoomota (ykn garee atoomotaa) molakiyuulii keessatti gidduu jiru. Innis humnoota harkisaa atoomota hirmaatan gidduutti uumame. Hidhni erga uumamee booda atoomonni akka yuunitii tokkootti hojjetu. Atoomota hundeessan adda baasuuf anniisaan bifa ho’aa ykn raadiyaashiniin biroo molakiyuulotaaf dhiyaachuu qaba.
Kaarboonii: Elementii keemikaalaa bu’uura fiizikaalaa lubbu qabeeyyii lafa irra jiran hundaati. Kaarbooniin bifa giraafiitii fi daayimandii bilisaan jira. Innis qaama barbaachisaa dhagaa boba’aa, dhagaa liimsaa fi boba’aa yoo ta’u, keemikaalaan of- walqabsiisee molakiyuulota adda addaa gatii keemikaalaa, baayoloojii fi daldalaa qaban uumuu danda’a. (Qorannoo haala qilleensaa keessatti) Jechi kaarboonii jedhu yeroo tokko tokko kaarboon daayi’oksaayidii wajjin wal jijjiiruun jechuun ni danda’ama, gochi, oomishni, imaammanni ykn adeemsi tokko ho’ina qilleensaa yeroo dheeraa irratti dhiibbaa uumuu danda’u agarsiisuuf.
Kaarboon daayi’oksaayidii: (ykn CO2) gaazii halluu hin qabnee fi urgooftuu hin qabne yoo ta’u, bineensonni hundi oksijiiniin isaan hafuura baafatan nyaata kaarboonii baay’ee qabu nyaatan waliin yeroo walnyaatudha. Kaarboon daayi’oksaayidiin kan gadi lakkifamus boba’aa fosiilii kan akka boba’aa ykn gaazii uumamaa dabalatee orgaanikii yeroo gubamudha. Kaarboon daayi’oksaayidiin gaasii manaa (greenhouse gas) kan ho’a qilleensa lafaa keessa jiru kiyyootti galchudha. Biqiltoonni kaarboon daayi’oksaayidii karaa footosinteesiin gara oksijiiniitti jijjiiruun adeemsa kana fayyadamuun nyaata mataa isaanii tolchu.
Simintoo: Meeshaa lama walitti qabuuf kan gargaaru, kan akka jabaatu godhu, ykn kolaa furdaa meeshaalee lama walitti qabuuf gargaaru. (Ijaarsa) Meeshaa cirracha ykn dhagaa caccabee walitti hidhuun konkiriitii uumuuf gargaaru. Simintoon yeroo baayyee akka daakuutti hojjetama. Garuu erga jiidhamee booda gara dhoqqee dhangala'aa yeroo gogu jabaatutti jijjiirama.
Keemikaalaa: Wanti atoomota lamaa fi isaa ol walitti makamanii (hidhataman) pirooppoorshinii fi caasaa dhaabbataa ta’een ijaarame. Fakkeenyaaf, bishaan wanta keemikaalaa atoomota haayidiroojiinii lama atoomii oksijiinii tokko waliin walitti hidhaman irraa ijaarameedha. Foormulaan keemikaalaa isaa H2O dha. “Keemikaalaa” jechuun amaloota wanta tokkoo kan walnyaatinsa adda addaa kompaawundoota adda addaa gidduutti uumaman ibsuuf akka maqaa maqibsaattis fayyadamuun ni danda’ama.
Hidhamiinsa keemikaalaa: Humna harkisaa atoomota gidduutti cimaa ta’ee fi elementoonni walitti hidhaman akka yuunitii tokkootti akka hojjetan taasisu. Hawwataan tokko tokko laafaa, kaan immoo cimaadha. Hidhoonni hundinuu elektiroonota qooduun (ykn qooduuf yaaluun) atoomota kan walqabsiisan fakkaatu.
Walnyaatinsa keemikaalaa: Adeemsa jijjiirama bifa fiizikaalaa (fkn, jajjaboo irraa gara gaazii) osoo hin taane molakiyuulota ykn caasaa wanta tokkoo irra deebi’anii qindeessuu of keessaa qabu.
Keemistirii: damee saayinsii kan walnyaatinsa, caasaa, amaloota, fi wal-nyaatinsa wantoota qoratu. Saayintistoonni beekumsa kana wantoota hin baramne qorachuuf, wantoota faayidaa qaban baay’inaan baay’isuuf ykn wantoota faayidaa qaban haaraa dizaayinii fi uumuuf fayyadamu. (kan kompaawundoota keemikaalaa) Keemistiriinis foormulaa kompaawundii, mala ittiin qophaa’u ykn amaloota isaa tokko tokko agarsiisa. Namoonni damee kana irratti hojjetan keemistii jedhamu. (saayinsii hawaasaa keessatti) dandeettii namoonni wal tumsuu, walii galuu fi waliin ta’uu isaaniitti gammaduu.
Jijjiirama qilleensaa: Jijjiirama guddaa, yeroo dheeraa haala qilleensa lafaa irratti. Kunis uumamaan ykn bu’aa sochii dhala namaatiin, boba’aa fosiilii gubuu fi bosona qulqulleessuu dabalatee uumamuu danda’a.
Decarbonization: jechuun teeknooloojiiwwan faalama, sochiiwwanii fi maddoota anniisaa gaasiiwwan kaarboonii irratti hundaa’an kanneen akka kaarboon daayi’oksaayidii fi meetiinii gara qilleensaatti gadi lakkisan irraa itti yaadanii ce’uu agarsiisa. Galmi isaas hamma gaazota kaarboonii jijjiirama qilleensaaf gumaachan hir’isuudha.
Elektirikii: Dhangala’aa chaarjii elektirikii, yeroo baay’ee sochii paartiikilii chaarjii negaatiivii qaban elektiroonota jedhaman irraa kan maddudha.
Elektiroonii: paartiikilii chaarjii negaatiivii qabuu fi yeroo baay’ee naannoo alaa atoomii tokkootti naanna’u; akkasumas jajjaboo keessatti humna elektirikii kan baatudha.
Injiinar: Nama saayinsii fi herrega fayyadamuun rakkoo furu. Jechi injinarii jedhu akka gochaatti yeroo itti fayyadamnu meeshaa, meeshaa ykn adeemsa rakkoo ykn fedhii hin guutamne furuuf dizaayinii gochuu agarsiisa.
Etaanoolii: Alkoolii, alkoolii eetiil jedhamuunis kan waamamu, bu’uura dhugaatii alkoolii kan akka biiraa, wayinii fi dhugaatii alkoolii ta’e. Akkasumas akka furdaa fi boba’aatti fayyadama (fakkeenyaaf, yeroo baay’ee beenzila waliin makama).
Filter: (n.) Waan meeshaaleen tokko tokko akka darban, kaan immoo akka darban kan hayyamu, guddina isaanii ykn amala biroo irratti hundaa’uun. (v.) Adeemsa wantoota murtaa’an amaloota akka guddinaa, dhangala’aa, chaarjii fi kkf irratti hundaa’uun filachuu (fiiziksii keessatti) Iskiriinii, gabatee yookiin laayibarii wanta ifa yookiin raadiyaashiniin biroo xuuxu yookiin filannoodhaan qaamolee isaa tokko tokko akka hin dabarre dhorku.
Foormeetii: Jecha waliigalaa soogidda yookiin esteerota asiidii foormiik, bifa oksaayidii asiidii coomaa. (Esteriin kompaawundii kaarboonii irratti hundaa’ee fi atoomota haayidiroojiinii asiidota murtaa’oo gosoota garee orgaanikii murtaa’aniin bakka buusuun uumamuudha. Coomniifi zayitoonni barbaachisaan hedduun esteerota asiidota coomaa uumamaan argamaniidha.)
Boba’aa fosiilii: Boba’aa kamiyyuu, kan akka dhagaa boba’aa, boba’aa (boba’aa qamadii) ykn gaazii uumamaa, waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti lafa keessaa haftee baakteeriyaa, biqiltootaa ykn bineensota manca’aa jiru irraa uumame.
Boba’aa: Wanti karaa walnyaatinsa keemikaalaa ykn niwukilaraa to’atameen anniisaa gadi lakkisu kamiyyuu. Boba’aan fosiilii (dhagaa boba’aa, gaazii uumamaa fi boba’aa) boba’aa beekamaa ta’ee fi yeroo ho’ifamu (yeroo baay’ee hanga gubachuutti) karaa walnyaatinsa keemikaalaa anniisaa gadi lakkisudha.
Fuel cell: Meeshaa anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikii jijjiiru. Boba’aan baay’inaan argamu haayidiroojiinii yoo ta’u, oomishni cinaa isaa danfaa bishaanii qofa.
Ji’ooloojii: Maqibsa caasaa fiizikaalaa lafaa, meeshaalee ishee, seenaa fi adeemsa ishee irratti raawwataman waliin walqabatu hunda ibsu. Namoonni damee kana irratti hojjetan ogeeyyii ji’ooloojii jedhamu.
Ho’ina addunyaa: Ho’i waliigalaa hawaa lafaa sababa dhiibbaa mana magariisaatiin suuta suutaan dabaluu. Bu’aan kun kan uumamu kaarboon daayi’oksaayidii, kilooroofiloorookaarboonii fi gaazota biroo qilleensa keessa jiran dabaluudhaan yoo ta’u, baay’een isaanii sochii namaatiin kan ba’anidha.
Haayidroojiinii: Elementii salphaa uumama cufa keessatti argamu. Akka gaaziitti halluu kan hin qabne, urgooftuu kan hin qabnee fi garmalee kan gubatudha. Innis qaama boba’aa, coomaa fi keemikaalota tishuu lubbuu qaban hedduu keessaa tokkodha. Pirootoonii (niwukilasii) fi elektiroonii isa naanna’u of keessaa qaba.
Kalaqa: (v. kalaquu; adj. kalaquu) Yaada, adeemsa ykn oomisha jiru haaraa, qaroo, bu’a qabeessa, ykn faayidaa guddaa akka qabaatu gochuuf sirreeffama ykn fooyya’iinsa.
Laayi: Maqaa waliigalaa furmaata soodiyeem haayidirooksaayidii (NaOH). Yeroo baayyee laayiin zayita kuduraa ykn cooma bineensotaa fi wantoota biroo waliin makamee saamunaa bar hojjetama.
Saayintistii meeshaalee: Qorataa hariiroo caasaa atoomikaa fi molakiyuulaa meeshaa tokkoo fi amaloota waliigalaa isaa gidduu jiru qoratu. Saayintistoonni meeshaalee meeshaalee haaraa hojjechuu ykn kanneen jiran xiinxaluu danda’u. Amaloota waliigalaa meeshaa tokkoo kan akka dhangala’aa, ciminaa fi qabxii baqinaa xiinxaluun, injinarootaa fi qorattoonni biroo meeshaalee hojii haaraadhaaf mijatoo ta’an filachuuf gargaaruu danda’a.
Molecules: Garee atoomota elektirikiidhaan giddu galeessa ta’anii fi hamma xiqqaa kompaawundii keemikaalaa bakka bu’an. Molekuloonni gosa atoomii tokko ykn gosoota atoomota adda addaa irraa ijaaramuu danda’u. Fakkeenyaaf, oksijiiniin qilleensa keessa jiru atoomota oksijiinii lama (O2) irraa kan ijaarame yoo ta’u, bishaan ammoo atoomota haayidiroojiinii lamaa fi atoomii oksijiinii tokko (H2O) irraa kan ijaarame dha.
Faalama: Wanti waan tokko kan akka qilleensa, bishaan, namoota ykn nyaata faalu. Faalamni tokko tokko keemikaalota, kan akka qoricha aramaa ti. Faalamni biroo ho’a garmalee ykn ifa dabalatee raadiyaashiniin ta’uu danda’a. Margaa fi gosootni weerartoota biroo illee akka bifa baayoofaawuliingiitti fudhatamuu danda’u.
Potent: Maqibsa waan baay’ee cimaa ykn humna qabu (kan akka jarmii, summii, qoricha ykn asiidii) agarsiisu.
Haaromfamuu danda’u: Maqibsa qabeenya yeroo hin murtoofneef bakka buufamuu danda’u (kan akka bishaan, biqiltoota magariisaa, ifa aduu fi qilleensa) agarsiisu. Kunis qabeenya hin haaromfamne, kan dhiyeessii daangeffame qabuu fi bu’a qabeessa ta’een dhumuu danda’u irraa kan adda ta’edha. Qabeenyi hin haaromfamne boba’aa (fi boba’aa fosiilii biroo) ykn elementoota fi albuuda baay’ee hin argamne of keessatti qabata.